Jump to content
MINI² foorumi

MikaJ

Members
  • Viestit

    1 107
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

  • Days Won

    5

MikaJ last won the day on Huhtikuu 29 2017

MikaJ had the most liked content!

Tietoja käyttäjästä MikaJ

  • Taso
    God Member

Profile Information

  • Location
    Turku
  • Interests
    Mini Van, Mini SPi, Audi S2A, DKW Munga
  1. Metron moottori

    Ilman ahtaminen nostaa imulämpöä, riippumatta ahtimesta. Vaikka lasketaan ahtimen häviö ja lisälämmöntuotto pois kuviosta niin silti se lämpö nousee. Toki jos mennään jollain 0,2bar ylipaineella niin silloin lämmön nousu on pientä, mutta kannattaako sitten edes ahtaa sitä moottoria...
  2. Metron moottori

    Valitettavasti viime vuosina ei ole fysiikan lait muuttuneet, joten ei ahtojäähdyttimen tarve ole mihinkään poistunut. Ahtaminen ilman jäähyä ei ole hirveän fiksua, omasta mielestäni kannattaa unohtaa projekti jos ei jotain jäähdytystä imuilmalle rakenna.
  3. Ruutia R50 One:en...

    R50 ohjelmointi onnistuu, mutta virisoftaa ei ole toimittaja koskaan tehnyt. Kysyntä on aikasemmin ollut nolla. Vakio Cooperin tasolle tehot saadaan, mutta pitää vähän katsoa softaa että mistä ihmeestä sieltä saataisiin taiottua 15hp lisää. Vapaastihengittävistähän tehdas yleisesti on ottanut aivan kaiken ulos, viripajojen lupaukset usein on ihan suoraan valetta. En sano että tässä tapauksessa olisi valehtelua jos kerran kilpaluokan autoistakin se on saatu, mutta onko niihin muutettu jotain moottoriin liittyvää muutenkin, pakosarjaa, imusarjaa yms? En myöskään näe mitään järkeä hankkia toista ECUa. Alkuperäiseen uusi softa sisälle ja ajelee tytyyväisenä. Itse en ainakaan keksi mitään syytä miksi joskus haluaisi sen palauttaa takaisin 90hp versioksi, ei se 130hevosellakaan muutu vaikeaksi pidellä. Mutta vakio softa otetaan aina talteen ja se voidaan palauttaa ilman lisämaksua. R50 ajonestosta ei ole tietoa, mutta usein siinä on muitakin muuttujia kuin pelkkä avain ja ECU.
  4. MCS Countryman lämmöt

    älä ole huolissasi. Usein nuo ecu ohjatut termarit ovat luokkaa 105-108astetta. Termostaatin todellinen avautumislämpötila uutenakin on helposti semmoinen +-2astetta, vanhemmiten sitten yleensä se alenee. Voi hyvin olla nyt sellainen tilanne että sun uudessa autossa termari aukeaa jo ennen kuin ecu sitä haluaisi aukaista. Siellä on lämmityselementti mitä lämmittämällä se saadaa aiemmin avautumaan. Mutta tommoisessa 103asteessa kaikki on vielä ihan ok. Jos se rupeaa laskemaan alle 95asteen matka-ajossa niin sitten voi ruveta miettimään termarin vaihtoa mikäli taloudellisuus kiinnostaa. Polttoainetta kuluu vähenmän mitä kuumempi kone on. Mulla yksi edellinen ostoa ei pitänyt pakkasella oston jälkeen kotimatkalla kuin 43astetta, se oli vaihtokunnossa. Termarin todellisen avautumislämpötilan voi todeta ottamalla siitä johto irti. Termarin mekaaninen avautuminen on aina säädetty niin että vahinkoa ei käy. Vikavalokaan usein ei syty, mutta en tiedä miten Mini käyttäytyy. Tämmöisten takia autoissa ei enää 20vuoteen ole ollut lämpömittareita. Mittariston lämpömittari näyttää vain että lämmöt on "normaalit" vaikka siinä ihan celsius asteikko olisikin. Mittari 90asteessa saattaa olla mitä vaan 65-110asteen välillä. Tulisi paljon ihmetteleviä asiakkaita kun kunnossa olevan auton mittari heittelee 80-105 asteen välillä.
  5. MCS Countryman lämmöt

    Ihan loogiselta lämpöjen käyttäytymiseltä tuo kuulostaa järjestelmälle missä on ecun ohjaama termostaatti. Moottorin kuorma kun lisääntyy niin lasketaan vähän lämpöä ettei vahingossa pääse neste kiehumaan.
  6. 850cc 1976

    Ei oo mitään väliä rasvan määrällä, siitä tulee sitten omat ongelmat. Puskee stefat irti ajossa jos sitä on laitettu liikaa.
  7. Kysymys moottoriöljyistä ja niiden viskositeeteista

    Matta vaaleanharmaa on tupannut olemaan tykätyin väri, mitä vähän on testattu asiakasmielipidettä. Omasta mielestäkin siitä eroittaa parhaiten. Kiiltävä rosteri on ihan toivoton kirkkailla öljyillä.
  8. 850cc 1976

    Jos sulla on laakerikoolit lyöty varmasti pohjaan asti ja laakerirullien välissä holkki, niin sitten on mitoitus osissa pielessä. Tarvii lisää tavaraa holkin lisäksi, jostain vaan hakemaan shimmilevyä ja tekemään eri paksuisia lisäholkkeja ja kokeilemaan millä ei oo välystä mutta pyörii vielä hyvin. Tossa kuvassa stefan sisällä se holkki kun kuuluu laakereitten väliin, ilman sitä on varmasti juntissa: http://minispares.com/image.axd?type=product&picture=350/GHK1140MS.jpg
  9. Kysymys moottoriöljyistä ja niiden viskositeeteista

    Toki, mutta tässä nyt kait on ollut kyseessä katuautot eikä kilpurit? Kilpapuolella kannattaa sitten ihan suosiolla siirtyä yksiasteöljyjen käyttöön, jää tuo polymeeriketjujen pilkkoituminen taka-alalle siinä kohtaa. Öljylämmöt kuitenkin käytännössä laitetaan jäähdytyksellä halutulle tasolle, mikäli ne nousevat liian isoksi niin auto talliin ja jäähdytys kuntoon. Kilpapuoli on sitten ihan oma maailmansa. Riippuen moottorista niin viskositeetti voi olla niinkin löysää kuin SAE 5, tai jäykkää kuin terva SAE 70. Siellä sitten voidaan muutenkin tarvita ihan eri ominaisuuksia öljyltä, kun tehot ylittävät moottorin suunnitellun kapasiteetin ja muut kommervenkit. Siellä noille race öljyillä on oikea tarve, mutta kun sellaista kaadetaan katuautoon niin usein se on vain rahan tuhlausta ja moottorikin voisi säilyä parempana jos käyttäisi ihan sitä perusöljyä. Vähänkään kilpakäyttöön tehdyssä öljyssä ei ole käytännössä panostettu yhtään liansidontaan tai hapettumisen estoon, koska niillä ajetaan päivä ja vaihdetaan pois. Jokainen tietenkin käyttää ihan juuri sitä öljyä mitä haluaa, ei minulla ole mitään väliä siitä. Elää vaan vielä sitkeästi myytit öljyistä ja niiden eroista. Nykyisellään kun autojen/moottorien valmistajilla ovat vanhojen API normien sijaan omat hyväksynnät esim BMW LL04, niin öljyjen ero keskenään ovat tasoittuneet ja laatu parantunut. API normit ovat syvältä, ne melkein vaan määrittävät öljyn värin ja maun.
  10. 850cc 1976

    Varaudu sitten siihen että jos laitat ne levyjarrut ilman tehostinta, saat sitä jarrupoljinta survoa aika voimalla. Ei missään nimessä omasta mielestä suositeltavaa, vaan samantien laittaa sen tehostimenkin sitten.
  11. Kysymys moottoriöljyistä ja niiden viskositeeteista

    Netissä kun näkee ton viimeisen kuvan kaltaisia otoksia, niin ne on lähes poikkeuksetta pohjoisamerikasta. Siellä on myynnissä vielä todella paljon erittäin huonolaatuista (=halpaa) öljyä. Siellä on kulttuurina ollut vuosikymmenet että öljyt vaihdetaan 5tkm välein, niin huonot/halvat öljyt ovat säilyneet markkinoilla voimakkaasti. Eikä oikeen nykyäänkään muutakuin osa uusien autojen ostajista käytä "eurooppalaisia" huoltovälejä. Tommoisilla laaduttomilla öljyillä kun sitten päästelee vaikka vain 20tkm niin jälki on parin kerran jälkeen tollaista. Kyllä sitä euroopassakin osataan, mutta en muista ihan noin rajua esimerkkiä nähneeni. Pohjoisamerikassa saa muuten markkinoida synteettisenä öljynä mineraaliöljyäkin, kunhan se on raakaöljyn parhaimman ryhmän 3 tislettä. Mitä nyt viimeaikaisia omia otoksia on ollut tommoisista moottoreista missä on uudesta asti käytetty LL öljyjä. 1. 320tkm ajettu, noin 20tkm/1,5v vaihtovälit. Ihan snadi kellertävä pinta, lähes priima eikä syytä huoleen. Kanavat moottorin sisältä käytännössä värittömät. 2. 170tkm ajettu, noin 30tkm/2v vaihtoväli. Reilusti ruskea pinta, mutta ei öljypohjassakaan vielä pätkääkään limaa. Öljykanavissa myös hento väri päällä. Ei välttämättä vielä vaikutusta moottorin elinikään, mutta aletaan olemaan selkeästi riskirajoilla. 3. 130tkm ajettu, max 10tkm/1v vaihtoväli. Täysin puhdas, ei mitään väriä hapettuneesta öljystä.
  12. Kysymys moottoriöljyistä ja niiden viskositeeteista

    No omasta mielestä on vähän tyhmää maksaa samasta aineesta tuplahinta, jos nyt verrataan vaikka näitä 5W30 BMW LL4 öljyjä. Käytännössä kun ne kaikki ovat lähes identtisiä ominaisuuksiltaan. Mikäli tykkää maksaa tuplahintaa niin mikäs siinä, mutta mitään etua sillä ei saa. Kuten ei käytännössä myöskään sillä että laittaa jotain hyperesteriöljyä, paitsi että sillä ei voi ajaa puoliakaan siitä kilometrimäärästä mitä tolla orkkiksella voi. Toki jos säästäminen meinaa sitä että ostetaan sitä halvinta Motoxia, niin sitten tilanne on toinen. Se halpa ja kallis speksin täyttävä öljy ei eroa toisistaan ominaisuuksiltaan merkittävästi toisistaan. Usein jopa saattaa olla ihan identtisillä lisäaineilla varustettua. Oma mielipide on että semmoinen 1vuosi/20tkm on ihan passeli kunnon öljyillä. 30tkm on ihan mahdollinen vielä vuoden sisään varsinkin jos on iso öljytilavuus, mutta monesti on sen verran pieni öljytilavuus että merkkejä öljyn hapettumisesta on jo ilmassa. 2vuotta Suomen olosuhteissa on lähestulkoon aina liikaa, kondensoituminen hapettaa öljyä liikaa. Mistä sen sitten huomaa onko ajettu liian pitkään samoilla öljyillä? Voiteluominaisuudethan ei veitsellä leikaten öljystä lopu käytön aikana, vaan pikkuhiljaa hiipuu. Helpoiten sen huomaa kun kurkkaa venttiilikoneistoon, mikäli pinnat rusehtaa on se sen merkki että öljyillä on ajettu liian pitkään. Hapettunut öljy tekee pinnoista kullan/ruskean väriset. Mitä tummempi/paksumpi kerros sitä pidempään on ajettu huonoksi menneillä öljyillä. Käytännössä melkein kaikissa 30tkm longlife välillä ajetuissa moottoreissa on tätä, koska vähän huonontunut öljykin voitelee vielä riittävän hyvin. Extreme tapaus sitten on musta mönjä, siinä ollaan menty jo niin pitkälle että voitelu on vaarantunut huomattavan paljon. Mikäli tollainen ostos sattuu itselle kohdalle, niin suosittelen että ei missään nimessä rupea kaatamaan moottoriin putsauslitkuja. Tuo musta hapettunut öljymoska liukenee todella huonosti putsausaineilla, mutta liukenee kuitenkin. Helposti se sitten valahtaa johonkin öljykanavaan ja tukkii koko kanavan. Paljon turvallisempaa on vain jatkaa ajoa vaikka 15tkm vaihtoväleillä. Korjaamiseen ainoa suositeltava keino on koko moottorin purku ja mekaaninen putsaus.
  13. Cooper S R56 pölläyttelee mustaa

    Normaalissa käytössä olevaan autoon en enää kylmempiä tulppia vaihtaisi kuin vakiot, tässä tapauksessa JCW. Oli viritysaste melkein mitä tahansa. Rata-ajossa sitten taas tilanne toinen, kun moottorin lämpökuorma oikeasti rupeaa poikkeamaan vakiosta. Riittävästi kylmät tulpat tehoihin nähden tuppaavat aiheuttamaan reilusti ongelmia sitten normaalissa jokapäiväisessä ajossa, mutta toisaalta vakiotulppaa ei kaupunkiajossa saa koskaan niin kuumaksi että siitä rupeaisi ongelmia tulemaan. Esim Audin vitoskoneita ajetaan radallakin vakiotulpalla vaikka tehot on kolminkertaistettu lähemmäs kilohevosta. Tulpan kärkivälin pienentämisellä saadaan paikattua vaajaata puolan voimaa, hieman kipinän kustannuksella. Monesti täysin toimiva ja hyväksytty ratkaisu johonkin rajaan asti, mutta parasta olisi päivittää puolapakettia vastaamaan uusia tarpeita.
  14. Kysymys moottoriöljyistä ja niiden viskositeeteista

    Itse käytän yleensä halvinta merkkiöljyä, koska ei niissä käytännössä mitään eroa ole. Halpisöljyt sitten on aina vähän harmaata aluetta, niitä ei välttämättä ole tehty ihan täysin soveltuvista tisleistä vaan säästösyistä bulkkiöljyjä sekoitetaan keskenään että saadaan sopiva viskositeetti. Esim SAE 30 öljyä voidaan tehdä joko ihan SAE30viskositeetin tisleestä, tai sitten sekoittamalla SAE10 ja SAE50 öljystä sopiva sekoitus. Tämmöisessä sekoituksessa on vain se ongelma että ajan myötä SAE10 tisle katoaa höyrynä huomattavan herkästi sekoitteesta pois ja viskositeetti kasvaa iän myötä reilusti. Jos Minin vaatimus on 5W30 ja BMW LL4, niin käyttäisin GM Dexos2:sta. Täyttää vaatimukset ja maksaa 4e/litra vaikka puuilossa, motonetissa vähän enempi. Tuon halvemmalla ei oikeen mitään öljyä enää saa, olettaen että se on jonkun tunnetun luotettavan brändin alla. Merkkiliikkeethän käyttävät sitä öljyä mitä halvimmalla saavat, mikäli ei organisaatio vaadi käyttämään jotain tiettyä merkkiä. Joskus uudessa autossa saattaa öljykorkissa lukea esim Castrol, sekin on vain markkinointia ja Castroll on maksanut mainoksesta. Moottorissa todennäköisesti on ihan jotain muuta sisällä.
  15. Kysymys moottoriöljyistä ja niiden viskositeeteista

    Viskositeetti on öljyn tärkein ominaisuus. Moottorin valmistustoleranssit ja ratkaisut sitten kertovat sen mitä viskositeettiä pitää (kannattaa) käyttää. Mikäli moottori on suunniteltu SAE 30 kuumapään viskositeetille niin ei ole yleensä mitään syytä käyttää yhtään sen paksumpaa öljyä. Lisäksi myös kylmäkäynnistysten takia esim 0W30 öljylle suunniteltua moottoria ei saisi käyttää millään 10W öljyillä, koska silloin kylmänä tulee ongelmia voitelun kanssa. Ongelmia mitä voi tulla kun käyttää liian paksua öljyä: - Öljypumppu kavitoi -> Pumppu hajoaa ja myös laakeripintojen voitelu voi heikentyä - Öljynsuodattimen ohivuoto on merkittävän kauan auki -> Paskaa laakereille ja kanaviin - Öljykanavien virtaus liian pientä joiltain osin -> laakerivauriot - Öljyt lämpeävät enemmän -> Turhaa tehohävikkiä ja lämpökuormaa Ihan yhtä hyvin se 0W30 öljy voitelee kuin 20W60, monesti jopa paremminkin. Jos joku väittää jotain muuta niin kannattaa kysyä että mihin väitteensä perustaa, eikä uskoa että naapurin kaiman serkulla hajosi moottori kun laittoi Shellin öljyä koneeseen. Toisaalta sitten taas moottoriin mikä on suunniteltu SAE50 öljylle, ei kannata käyttää turhan ohkaista öljyä. Esim vanhempiin Classic Mineihin kannattaa enemmin valita 5W40 kuin 0W30 öljy. Viskositeettimerkinnöissähän Luku ennen W:tä tarkoittaa kylmäpään viskositeettia ja luku jälkeen kuumapään. 0W40 ja 15W40 ovat siis 100asteessa ihan yhtä notkeita, mutta -20asteessa ero on lähes kuin veden ja akselirasvan välillä. Lyhyesti siis. 1. Katso sopiva viskositeetti 2. Katso että täyttää moottorinvalmistajan määräämän laatunormin. Tästä voidaan poiketa rajustikkin jos vaihdetaan öljyt esim 15tkm välein eikä 30tkm alkuperäisen suosituksen mukaan. Suomen keleissä riittää että öljyt vaihtaa kerran vuodessa tai noin 30tkm välein (mikäli on laadukkaat öljyt kilometrejä varten). Yli vuoden menevät vaihtovälit tuppaavat hapantuvan kun kondesiota tulee näillä leveysasteilla keskivertoa enemmän. Uusimmat moottorit ovat suunniteltu jo 0W20 öljyille. Syy matalempaan viskositeettiin on että saadaan sisäiset kitkat pienemmiksi, eli polttoaineen kulutus pienenee. Koneistustarkkuudet ovat kehittyneet niin paljon että kestävyydestä ei ole tarvinnut tinkiä.
×